Keskustelussa Kirico Uedan kanssa
Japanilainen taiteilija Kirico Ueda muutti Lontooseen vuonna 2016 opiskelemaan muotiviestintää Central Saint Martinsissa. Valmistuttuaan hän asui Sarabande Foundationissa, joka on Lee Alexander McQueenin perustama hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee nousevia luovia taiteilijoita. Tällä hetkellä hän asuu SET Woolichissa, entisessä toimistorakennuksessa Kaakkois-Lontoossa, jossa on nykyään 250 taiteilijan työhuonetta.
Kiricon studio sijaitsee tornitalon seitsemännessä kerroksessa, josta on näkymät Thames-joelle. Se on täynnä mielenkiintoisia esineitä: pieniä, käsintehtyjä keramiikkaveistoksia, nukkekoti, jonka yhtä pienistä ikkunoista voi nähdä vain vilauksia miniatyyrimaailmasta, riippuva, liikkuva veistos, joka koostuu metallikasvoista ja kiinalaisesta kansansadusta poimituista suurista, leikatuista hahmoista.
Kiricon taiteen avain on sen merkityksessä, ei sen välineessä, sillä taiteilija liikkuu taidegrafiikan, installaation, valokuvan, veistoksen ja valokuvauksen välillä. Mytologian ja kansanperinteen teemat toistuvat kuitenkin kaikissa hänen projekteissaan, kun Kirico tuo lapsuutensa tarinat, hahmot ja työkalut taiteelliseen kontekstiin.
Voitko selittää luovan prosessisi?
Kirico Ueda: Olipa kyseessä sitten tarina lapsuudestani, kuultu tarina tai jotain, mitä minulle tapahtuu tosielämässä. Sitten teen tutkimusta tarinan tai sen herättämien teemojen ympärillä ja rakennan visuaalisen ilmeen tai idean sen pohjalta.
Teet kauniita roikkuvia mobileja. Mistä ideat tulevat?
KU:Mobiili, jonka kanssa minua kuvataan, on saanut inspiraationsa ajatuksesta yhdistää kineettinen veistos ja varjonuket. Olen tehnyt varjonukkeja aiemminkin, mutta halusin kokeilla niiden käyttöä itsenäisessä, liikkuvassa veistoksessa, joten päädyin tekemään nämä kasvot, jotka ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, mutta jotka ovat kaikki yhteydessä toisiinsa osana suurempaa rakennetta.
Mikä välttämätön esine sinulla on aina mukanasi?
KU: Kirjoitan aina mukanani muistikirjaa, jotta voin kirjoittaa ideoita ylös tai tehdä pieniä luonnoksia arjessani. Pistän siihen myös lippujen ja esitteiden palasia näyttelyistä, joissa olen käynyt.
Miten voit paeta arkea?
KU: Se auttaa minua virkistymään ja nollautumaan.
Miten pukeudut, jotta tunnet olosi mukavaksi?
KU: KU: Pidän roikkuvista vaatteista, koska ne ovat käytännöllisempiä.
Miten elämäsi muuttuu, kun talvikausi alkaa?
KU: Odotan innolla, että saan lukea lisää kirjoja. Lukeminen auttaa minua myös pakenemaan ja irrottautumaan arjesta.