*Voimassa 28. helmikuuta asti. Ei koske suuria polypropeenista valmistettuja säilytystuotteita ja huonekaluja.
Keskustelussa Kirico Uedan kanssa
Japanilainen taiteilija Kirico Ueda muutti Lontooseen vuonna 2016 opiskelemaan muotiviestintää Central Saint Martinsissa. Valmistuttuaan hän toimi residenssitaiteilijana Sarabande Foundationissa, Lee Alexander McQueenin perustamassa hyväntekeväisyysjärjestössä, joka tukee nousevia luovia kykyjä. Tällä hetkellä hän työskentelee SET Woolichissa, Kaakkois-Lontoossa sijaitsevassa entisessä toimistorakennuksessa, jossa on nyt 250 taiteilijastudioita.
Kiricon studio sijaitsee kerrostalon seitsemännessä kerroksessa ja sieltä on näkymä Thames-joelle. Se on täynnä mielenkiintoisia esineitä: pieniä, käsintehtyjä keraamisia veistoksia; nukkekoti, joka paljastaa vain vilahduksia miniatyyrimaailmasta yhtä pienten ikkunoidensa kautta; riippuva, liikkuva veistos, joka koostuu metallikasvoista ja suurista, leikatuista hahmoista kiinalaisesta kansantarinasta.
Kiricon taiteen ydin on sen merkityksessä, ei sen ilmaisukeinossa, sillä taiteilija liikkuu vapaasti grafiikan, installaatioiden, valokuvauksen ja kuvanveiston välillä. Kuitenkin kaikissa hänen projekteissaan toistuvat mytologian ja kansanperinteen teemat, kun Kirico tuo lapsuutensa tarinat, hahmot ja välineet taiteelliseen kontekstiin.
Voitko selittää luovan prosessisi?
Kirico Ueda: Kerään mielelläni tarinoita elämäni eri vaiheista, olivatpa ne sitten lapsuuden tarinoita, kuulemiani kertomuksia tai jotain, mitä minulle tapahtuu oikeassa elämässä. Sitten teen taustatutkimusta kyseisen tarinan tai sen herättämien teemojen ympärille ja rakennan visuaalisen ilmeen tai idean sen pohjalta.
Teet kauniita riippuvia mobileja. Mistä ideat niihin tulevat?
KU: Mobile, jonka kanssa minut on kuvattu, sai inspiraationsa kineettisen veistoksen ja varjonukkejen yhdistämisestä. Olen tehnyt varjonukkeja aiemminkin, mutta halusin kokeilla niiden sijoittamista itsenäiseen, liikkuvaan veistokseen, joten päädyin tekemään näitä kasvoja, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään, mutta ovat kaikki osa suurempaa kokonaisuutta.
Mitä välttämätöntä sinulla on aina mukanasi?
KU: Pidän aina muistikirjaa mukanani, jotta voin kirjoittaa ylös ideoita tai tehdä pieniä luonnoksia arjessani. Liimaan sinne myös lippujen palasia ja esitteitä näyttelyistä, joissa olen käynyt.
Miten irtaudut arjesta?
KU: Käyn joskus kävelyllä Thames-joen rannalla, koska asun lähellä; se auttaa minua virkistymään ja nollaamaan mieleni.
Miten pukeudut tunteaksesi olosi mukavaksi?
KU: Tykkään käyttää väljiä vaatteita, koska ne ovat käytännöllisempiä.
Miten elämäsi muuttuu talvikauden alkaessa?
KU: Odotan innolla, että pääsen lukemaan enemmän kirjoja. Lukeminen auttaa minua myös irtautumaan ja etääntymään arjesta.